sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Pelastin maailman






Mulla on tapana pelastaa töistä mukaan printtinäytteitä, nappeja, vetskareita sun muita nauhanpätkiä, jotka muuten päätyisivät kaatopaikalle. Alkuun haalin suunnilleen kaikki mitä irti lähti, mutta sittemmin touhuun on tullut joku roti ja otan vain sellaiset, joista oikeasti aion tehdä jotain - loppuja ollaankin kiikutettu esim. leikkipuistoihin askastelumatskuiksi. Näistä collegen/joustocollegen paloista piti tulla vauvalle jotain, mutta kun niitä hypistelin, niin kovasti halusivatkin huivin muotoon asettua. Harjattu nurja puoli tuntuisi kivalta kaulaa vasten, joten miksipäs ei. Tuubihuivi kävi mielessä, mutta ne alkaa kai olla jo nähty, joten ihan rehellinen, tavallinen kaulahuivi siitä piti tuleman.

Leikkelin paloista suunnilleen saman levyisiä ja saumuroin ne yhteen nurjat puolet vastakkain. Ajattelin ensi jättää saumat ihan vaan siten törröttämään, mutta ajattelin kuitenkin tikata litteäksi oikealta puolelta. Väliin keksin laittaa pompulanauhaa, jota on joskus tullut Marimekon tehtaanmyymälästä ostamassani ompelutarvikepussissa. Suurin osa siitä meni tyynyyn tereeksi, mutta sitä oli juuri sopiva pätkä vielä tähän käytettäväksi. Lopuksi huolittelin saumurilla vielä kaikki ulkoreunat ja lisäsin nauhaa myös päihin. Viimeisiä pätkiä ommellessani tajusin, että nauhan saa helpommin siksakilla pysymään kuin että suoralla ompeleella yrittää osua kapeaan nauhaan, johon pompulat on kiinnitetty. Tälläkin kertaa siis jotain uutta tuli opittua! Ja hyvä mieli jäi, kun sai vähän toisiinsa sopivia tilkkuja pois pyörimästä. Kaikki matskut löytyi kotoa, mikä on erittäin positiivista silloin kun innostus iskee. Jotenkin siitä tulee myös mukavin olo, kun saa jotain aikaiseksi jo olemassaolevista materiaaleista, ihan pienistäkin tilkuista -  melkeinpä en osaa mitään suunnitellakaan, jos olis kaikki maailman ainekset valittavina! Melkoisen pitkä siitä tuli, mutta onpahan mitä kieputtaa kaulan ympäri kylmemmälläkin kelillä. Tämä ei jäänyt itselle, vaan koko ajan tehdessä oli mielessä eräs rakas tyttönen, myöskin syksyllä syntynyt.

Terkkuja siis työkavereille, että nyt se maailma on pelastettu! Tai jos ei ihan, niin ainakin pari tilkkua kaatopaikan huipulta :)

College: tekstiiliteollisuuden printtinäytteitä
Pompulanauha: Marimekko


4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Tää olikin eka kommentti blogissani, jihuu! Kiitos kommentaattorille siitäkin :)

      Poista
  2. Vau! Tosi hieno! Mulla on sama meininki, jemmailen kaikkea ja inspiraation iskiessä kaivelen kangaskaappeja. Se on jotenkin hauskempaakin niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoskiitos! Se on kyllä hyvä, että kotona on varantoja, mistä ammentaa, kun ei täältä kovin usein ulkomaailmaan tunnu pääsevän :)

      Poista