Pilkuttomat peukut

 

Kerällä-kirjasta löytyikin toinen toteuttamisen arvoinen malli, jonka sovelsin kotoa löytyneisiin, ohjetta paksumpiin lankoihin sopivaksi. Ohje oli vähän epäselvästi tehty, joten oikeastaan tässä on ohjeen mukaista vain rannekkeen joustinneule (oikeat silmukat kiertäen) ja sisäpuolelle lämmikkeeksi jäävät langan päät. Peukalot jätin vaille pilkkuja, koska pientä perfktionistia ja kausittaista järjestyksen ystävää olisi ärsyttänyt, jos ja kun pilkut eivät olisi menneet tasaisin välein niin kuin kämmenosiossa. Katotaan sitten kylmemmällä, paleleeko peukut! Pilkkujen väritys sentään on vähän vapaamuotoisemmin toteutettu, langanpätkien järjestyksen laitoin ilman tarkempaa suunnitelmaa eivätkä tumput ole samanlaiset keskenään. Ekat tein itselle, mutta kun vauhtiin kerran pääsin, tein toisen pienemmänkin parin pukinkonttia odottamaan.

 

Lankana näissä on itse luonnonvärjätty Virtain Villan 3-säikeinen suomenlampaanvilla. Kävin pari kesää sitten Helsingin Työväenopiston värjäyskurssilla, jossa sai värjätä puolisen kiloa villaa, lähinnä luonnosta kerätyillä kasveilla. Langoista tein yhden villahaalarin pojalle ja jämälangoista sai ainakin nämä tumput tehtyä, pikkuisen jäi vielä ekstraa. Kivaa hommaa tuo värjääminen, suosittelen kurssille menoa! Omassa keittiössä olisi turhan sotkuista hommaa ja melkoisen hidastakin, kurssilla kun voi laittaa lankanyssäkkänsä toistenkin väripataan keittymään. Eikä sitä yksin jaksaisi kilotolkulla haalia värjäysmateriaaliakaan. Kivaa olisi joskus kokeilla värjäystä ulkoilmassakin, Strömsö-tyyliin puuhastella kauniissa kesäilmassa :)

 

Isommat tumput sisältävät ainakin seuraavia värejä: Vaaleanharmaa (värjäämätön, ranneekkeessa), kokenilli (kuolleista kirvoista saatava punainen, näillä muuten värjätään marjajugurtteja punaisemmaksi by the way; pohjaväri), krappi (peukut ja kavennusosa kämmenestä, kokenillin värinen loppui kesken), pilkuissa loistavat pihlaja, kanerva, lupiini, keltasipuli, punasipuli, nokkonen + krappi sekä tiikerinkaunosilmä, jonka kukkia yksi kurssilaisista oli kerännyt ja kuivannut kukkapenkistään aikamoisen määrän kurssia varten.

 

Pikkutumput on myös värjätty kokenillilla, mutta koska olivat vasta toisessa liemessä (vahvoissa liemissä voi värjätä useampaan otteeseen) ja pohjalankana niissä luonnonvalkoisen ja harmaan sekoitus, on lopputuloksena kivan tyttömäinen vadelma-kanervaväritys. Rannekkeet ja peukut ovat kanervasta. Pilkuiksi laitoin ylellisen pehmeää Debbie Bliss Andes-lankaa (65% babyalpakkaa, 35% silkkiä - aiai!), jota löytyi jämistä vähäsen. Saas nähdä, miten käyttäjällään lumipenkassa kestävät, kun on kovin löyhäkierteistä lankaa, mutta ainakin sormia pehmoisesti lämmittävät.