Hyväätekevät housut / Roosa Nauha -huutokauppa

Kuulun Facebookissa Saumanvara-ompeluryhmään (melko passiivisena, tosin). Viime vuonna Saumanvaran ihanan innostuneet naiset järjestivät hyväntekeväisyyshuutokaupan, jolla kerättiin yli 6500 euroa Syöpäsäätiön Roosa Nauha - keräykseen. Melkoinen menestys siis! Tänä vuonna halusin ja ehdin itsekin olla mukana ja sainkin ommelluksi nämä pikkuruiset (ja melkein liiankin söpöt) potkuhousut.

Potkarit ovat kokoa 56, kaava on Ottobren hyväksi havaittu. Kangas on Verson puodin joustofroteeta ja reunat on kantattu puuvillaisella resorilla. Vaaleanpunaisen langan uupuessa käytin oliivinvihreää tikkauksiin, tuo oikeastaan aika kivaa kontrastia hempeilyyn! Kiinnityksenä perinteinen nappi & napinläpi.

Jotta pääset mukaan huutamaan näitä tai monituisia muita ihanuuksia, liity tapahtumalle perustettuun ryhmään Facebookissa (Saumanvaran sydämestä - Roosa Nauha huutokauppa 10.10.2014). Huutokauppa käydään siis nyt tulevana perjantaina 10.10.2014 klo 10-22. Tarjolla on huikeat määrät taidokkaita käsitöitä moneen makuun ja kokoon, ehdottomasti kannattaa käydä tutustumassa jo ennakkoonkin huutokohteisiin (kaikkien kohteiden pitäisi olla to 9.10. listattuna). Pohjahintana kullakin tuotteella on 5e, varsin maltillista siis kotimaisen käsityön ollessa kyseessä. Huutokaupan KOKO potti lahjoitetaan kampanjaan eikä huutajan tarvitse maksaa edes postikuluja! Niin kätevää ja niin hyvää tekevää. Hus, huutamaan! :)



Tilkkuja tulokkaalle

 

 

 

 

Lähipiiriimme syntyi kesällä tyttölapsi, jonka nimeä juhlistettiin vastikään. Lahjaksi ompelin joustofroteisen peiton. Esikuvana pidin omalle tytölleni tekemää peittoa (vilahtaa täällä), joka on ollut käytännöllinen ja kauniskin, pehmeä peittelijä. Kyseinen peitto on suunnilleen kokoa 80 x 80 cm eli 10x10cm:n tilkkuja kahdeksan vierekkäin, kumpaankin suuntaan. 64 kpl siis yhteensä. Jotenkin ilmeisesti luku 6 jäi mieleeni kummittelemaan, koska uutta peittoa tehdessä kuvittelin tilkkurivejä olevankin vain 6 toiseen suuntaan. Eli leikkasin tilkkuja vain 6 x 8 = 48 kpl ja vasta ommeltuani tajusin erheeni. No, kyllä tällä pienen tytön peittelee tälläkin :)

 

Tilkut ovat omista projekteista jääneitä, lukuunottamatta ruskeaa ja vaaleamman keltaista, jotka leikkelin reunoista rispaantuneista retrovauvanvaateaarteistani. Takapuolella olevan vinoraidan tilasin Verson puodista tätä varten. Reunat on kantattu Eurokankaan resorilla. Kaunis siilikortti on Tove Janssonin käsialaa.

 

Onnea vielä, pikku-T!

Vielä oli kesää

 

 

Arkitouhujen alettua elokuun lopulla karkasimme viikoksi vielä lomatunnelmiin Kreetan kuumuuteen. Hellevaatetta olisi toki kannattanut ommella jo heinäkuussa, mutta kukapa olisi uskonut lämpöaallon jatkuvan koko kuun ja pidemmällekin? Ennen reissua sain vielä jotain tekaistua mukaan, tässä pari kuviin asti päässyttä yksilöä.

Oma mekkoni on äitini kangaskätköistä löytynyttä ohuehkoa puuvillajerseytä, veikkaisinpa olevan peräisin 90-luvulta. Mekko on tehty ilman kaavaa ja ehkäpä juuri siksi siihen tuhrautuikin aikaa, vaikka kovin simppeliltä näyttääkin. Kuvista ei käy ilmi, mutta yläosa on kaksinkertainen. Takaosa on rypytetty kumilangalla kauttaaltaan, reilun sentin välein. Etukappale on jonkin verran pidempi, jotta rinnoille olisi enemmän tilaa, ja ylimääräinen pituus on rypytetty sivusaumaan. Etukappaleen reunassa on framilon-kuminauhaa valumisen ehkäisemiseksi, takakappaleella taas järeämpää tavallista kumpparia. Helmaosa on rypytetty vyötärölle framilonilla, sitä kokeilin ensimmäistä kertaa ja vaikutti kätevälle tavalle rypyttää siististi, saaden lopputuloksestakin joustavan. Helman reunan jätin huolittelematta, niin kuin kepeässä kesämekossa sopiikin.

Tytön mekko on samalla singoalla-kaavalla tehty kuin tämäkin, mutta hihansuista jätin kuminauhat pois, jolloin tuli tuollainen kiva perhoshiha. Kukkatrikoo on tilattu joskus Sampsukalta ja hihat puolestaan imetyspaidasta ylijäänyttä Jemmaa Verson puodista. Tällainen puuvilla-elastaani-trikoo ei toki laskeudu niin hyvin kuin viskoosisempi edeltäjänsä, mutta silti tykkään tästä jopa enemmän, iloinen yhdistelmä!

Kottaraisten kotiutus

 

 

 

Lintujen syysmuutto on kaiketi kuumimmillaan. Muutama kottarainen eksyi tällä viikolla meillekin - isompi parvi makuuhuoneen verhoihin ja loput tyynynpäällisiin.

 

Kangas: Körsbärsträdgården/Almedahls Eurokankaasta

Yhteenkasvaneet

 

 

 

Kaksi vanhaa puuta Hangosta sopisi myös nimeksi tälle tyynylle, muttei olisi ehkä kovin imarteleva saajille eli tuoreelle avioparille (ja etenkään kun kumpikaan ei ole sieltä kotoisin). Nuoria ja nättejä ovat, silti yhteisiä vuosia takana kuta kuinkin sama määrä kuin oksanhaaroja puissa näissä! Eilen heitä juhlittiin ja pehmeä paketti kainalossa juhlapaikalle kiiruhdettiin.

 

Ensimmäinen neulomani tyyny taitaa olla tämä. Alunperin ajattelin tehdä villaisen, mutta kaupassa voiton vei Novitan Hanko ja sen loppukesään käypä haalistuneen tummankeltaisen sävy. Akryyliä koitan vältellä, mutta kierrätyspuuvilla oli tässä suuri plussa. Ja tekeehän akryyli tästä myös kevyemmän, täyspuuvillaisena saattaisi olla liiankin järeä ase tyynysodassa :)  Kiva projekti eikä muuta pahaa sanottavaa kuin päässä alati vuoron perään soivat Juha Tapion Kaksi vanhaa puuta ja Kasmirin Hankoon. (Nekin vielä menettelisivät, jos osaisin muutakin kuin yhden jankutuksen per biisi.)

 

Melkein olisin halunnut itse tämän pitää, sen verran hyvin sopisi meidänkin sohvalle, sängylle tai keinutuolin päälle. Mun onneksi lankaa kuluikin odotettua vähemmän, joten ehkä saan meillekin jotain tästä keltaisesta riipaistua!

 

Yhteenkasvaneet - tyyny hääparille

Ohje: Two Become One Wedding Pillow

Lanka: Novita Hanko (50% kierrätyspuuvilla 50% akryyli), 316g

Puikot: 5,5mm

 

Onnea vielä ihanat P & L!

Hämärähommissa

Roskalava HKI -ryhmästä bongasin eilen ilmoituksen, jossa kerrottiin lähistön roskiksessa majailevan satoja nappinäytteitä, nyörilukkoja sun muita. Pakkohan sinne oli sännätä! Sisäinen hullu hamstraaja heräsi saman tien, vaikka nukkumaanmenoaika kolkutteli jo. Helteistä hölkötystä siis rikospaikalle, jossa olikin jo muutama penkomassa. Ihanimmat napit olivat varmaan jo menneet, mutta jonkin verran sain revittyä näytekansioista. Kolme solkinäytettä vaikkapa vöihn ja valkoisia nyörilukkoja pesupusseihin tarttui mukaan myös. Metallinvärisiä, muovisia nyöritarvikkeita oli aivan tolkuttomat määrät, mutta niistä on oikein innostunut (sain siis kuitenkin hillittyä hamsteripuoltani ja otin vain kuviteltuun tarpeeseen). Joku kanssatonkija sattui mainitsemaan askartelun ja robotit, joten pari kourallista otin kuitenkin, sadepäivän puuhaksi pojalle. Ihan kiva saalis joka tapauksessa ja hauska kohtaaminen muiden innostuneiden kanssa! Näitä lisää, niin tulis lenkillekin lähdettyä huomattavasti useammin :)

Singoallasta suosikki

Minen oo noista singoallamekoista jostain syystä ennen oikein välittänyt (kumma nimikin sillä!), mutta nyt kun tyttö tarvitsi kesämekkosta muistotilaisuuteen, ajattelin sellaista kokeilla. Pienellä googletuksella etsin sopivaa kaavaa ja päädyin kokeilemaan Ottobren (3/2012) Kokeshi doll -kaavaa Tiinun käsin -blogin muokkauksin. Kokona 80cm. Melko laskeutuva viskoosijersey Kaarinan Jättirätistä. Kaunis lintuprintti sopi mielestäni hyvin tilaisuuteen, kun en pienelle oikein kokomustaakaan osannut pukea. Helppo ja nopea ommeltava oli tämä, siisti ja käytännöllinen, varmasti mukava päällä ja suht vilpoisakin. Näitä siis lisää! Pari kuvaa vaihteeksi in action, hymytyttö kun sopivasti näytti kameralle vain takapuolensa ja säilytti anonymiteettinsä. Kuvat menomatkalta junan perhehytistä, oiva paikka tuollaiselle salamakonttaajalle!

Jättirättiin päädyin lähes vahingossa, kun kesälomasukulointi sattui ihan naapuriin. Älyttömästi kankaita ja kaikenlaista tarviketta edullisesti, huh! Vaikka mitä sain alle kolmellakympillä. Onneksi ei asuta lähempänä, kaapit kiittää.